Kaupunkitaideprojekti Eläinten kaupunki Lisättyä todellisuutta iltakävelyn varrelle
“Jos voisi tehdä mitä vain, kuroisi maailman jakaantumisen ihmiseen ja ”luontoon” kiinni yhdeksi, olisiko se hyvyyden hetki? Kauneuden ja hymyn (vai minkä) maailma, utopioita?” “Ihmiset, lopetetaan valloitusretki. Jaetaan ihmisten tekemä keko. Kutsutaan kaikki olennot nurkille” Eläinten kaupunki Näitä ajatuksia esittää suunnitteilla oleva iltakävelyreitti. Taitelijoista ja tuottajista koostuva ryhmä koostaa lisätyn todellisuuden ja valo- tai videotaiteen avulla kaupunkiympäristöstä näyttelytilan, jossa utopiaan voi upota joko toimijana tai katselijana. Kävelyreitin muodostaa teosten verkosto, joka kuljettaa ihmisiä eläimyyden äärelle. Lisätty todellisuus, AR eli Augumented Reality, on keino, jolla todelliseen maailmaan lisätään grafiikkaa, ääntä ja muilla aisteilla välittyviä sisältöjä jonkun laitteen, esim. kännykän kautta. Reitin muoto Reitin muoto syntyy osittain kaupungin asemakaavasta ja osittain reitin sisällöstä. Puhumme reitistä, vaikka sen varsinainen muoto on vasta tulossa. Se voi olla myös verkosto tai siinä voi olla päällekkäisiä reittejä, konkreettisia ja vain virtuaalimaailmassa esiintyviä todellisuuksia tai sen lisiä. Reitin alueissa otetaan huomioon ympäristössä oleva tila ja sen muodot. Teoksia saattaa löytyä rakennusten yläkerroksista yhtä hyvin kuin vaikka puiston penkin alta. AR tarjoaa myös suuren variaation mahdollisuuden mittakaavan suhteen. Mammutti voi olla mammuttimaisempi. Teoskokonaisuus ottaa huomioon kaupunkialueeseen rakennetut tilat ja jättömäät. Suunnitteilla olevan kokonaisuuden laajuus on haaveissamme sellainen, että teoksia riittää bongattavaksi useille päiville. Mahdollinen ajatus on myös se, että tämä kaupunkieläinten kavalkadi on osa jotain suurempaa kokonaisuutta, oma nurkkansa/aitauksensa/laitumensa jossain. Suunnitteluvaihe Ryhmällä on konseptin raami eläinten kaupungista ituna ja haaveena. Haemme toteuttajakumppania ja rahoitustahoa, jotta pääsemme ideoimaan kuvataidekokonaisuutta ajatuksen ympärille. AIHE&TEEMAT - Ajatuksia reitin varrelle Lajien välisen rinankkaiselon tapahtuminen kaupungissa mahdollisimman täyteläisellä tavalla on Eläinten kaupungin utopia. Eläinten kaupunki - tarkastelee jakamista ja jakautumista. Mitkä teemat ja konkreettiset rakenteet vaikuttaa kaupunkitilan jakamiseen eläinten, joihin ihminenkin kuuluu, kesken? Kysymyksiä - Näetkö sinä muinaisella niityllä elävät eläimet ja maan muodon tuon asfaltin alta? Kuoritaan esiin muinainen maa, sen muodot ja sen eläjät - Kuka lohduttaisi nyytiä. Muiden elävien olemassaolo ja näkeminen tuo iloa. Hiirikin voi olla ystävä. Millä ehdoilla hiiri voi olla ystävä? Yhteisasuminen eläimen näkökulmasta ja mitä ihminen siitä saa - Majavat ja saukot jakaa saman pesän. Minkä kanssa sinä jakaisit asuntosi? Minkä lajin asuntoon voisit muuttaa? Yhteisasuminen ihmisen näkökulmasta ja mitä eläin siitä saa. Konkreettiset kaupunkirakenteet ja virtuaaliset/lisätyn todellisuuden ympäristöt teemoittamassa teoskokonaisuutta: -Millaisia kaupungit ovat, mitä ne voisivat olla? Nykyhetken rakennettu ympäristö muiden eläimien kokemana -Rantakaupungin erityispiirre: ranta ja meri, delfiinit, rantakaislikko, merilevä ja kalat -Miksi jotkut lajit hyötyvät kaupungeista ja jotkut eivät? Eläytyminen eri eläinlajien asumiseen Kysymyksistä vähän laajemmin: - Näetkö sinä muinaisella niityllä elävät eläimet ja maan muodon tuon asfaltin alta?: Muinaisuus on kiehtovaa, niinkuin salaisuus, josta kulee huhuja ja näkee vain jälkiä. Menneessä näkee sen, minkä suhteen välimaastoa etsii, kun hakee kaikille eliöille sopivaa kaupunkia. - Kuka lohduttaisi nyytiä. Millä ehdoilla hiiri voi olla ystävä? Ihminen on yksi eläinlaji, eläimet on me. Eläinten tunteet ja ajattelu tulee näkyväksi vasta kun niiden kommunikaatiota pystyy tulkitsemaan. Eläinlajit pystyvät usein kommunikoimaan vaikeuksitta lajin sisällä, mutta miten lajien välinen kommunikaatio voisi tapahtua? Ihmistä lähellä olevien lajien viestejä voi yrittää ymmärtää, mutta esimerkiksi tervalepän lähettämistä viesteistä voi tajuta lähinnä että jotain viestejä on. Myös: kun me jo jonkun verran tiedetään (jos vaan halutaan lukea kaikkia niitä jänniä tutkimuksia) miten lajit kommunikoi, vaikka mesipistiäiset, tanssien kertoo meden etäisyyden ja määrän toisilleen, niin miiksi me ei osata kommunikoida niiden kanssa? Jos me tiedetään millon ne on puolustuskannalla ja millon ne tanssii niin miksi niitä vaikka vaan huidotaan? Huomio toiselta lajilta voi tuoda ihmeen kaltaista yhteyden tunnetta koko elonkehään. Yhteyden tunne lisää maailman merkityksellisellisyyttä ihmisen mielessä. Mahtaakohan sama tapahtua muilla eläinlajeilla Katseleeko pulut hellien meitä arjen tohinassa? Rakkausutu, oksitosiini, jolla ihmiset ja lemmikit kommunikoivat keskenään, saisiko sitä lisää, kiitos? - Majavat ja saukot jakaa saman pesän. Minkä kanssa sinä jakaisit asuntosi? Minkä lajin asuntoon voisit muuttaa? Ihminen on riippuvainen muusta maailmasta. Miten läheisesti voimme olla muiden lajien kanssa? Paljain silmin männyn juurien yhtyminen sienen rihmastoon on niin hienovaraista, että sitä on vaikea erottaa, mistä kohtaa mänty loppuu ja missä sieni alkaa. Missä on mänty, onko mänty maata? Jos ei olisi pakkasta, voisiko elävän männyn ympärille rakentaa ihmisen kodin, jossa asuisi myös koko se männyn biosfääri? Biologit ovat luokitelleet lajit järjestelmään, joka on hierarkinen. Samaa hierarkian on huomattu kuvaavan myös sitä, miten merkityksellinen laji on muiden lajien selviytymisen kannalta. Tässä elämän puussa kaikkein pienimmät ja oudoimmat lajit ovat merkittävimpiä, ne, jotka eivät välttämättä ole pörröisiä ja söpöjä tai ollenkaan intuitiiviesesti ymmärrettäviä. Silti ne on juuri ne lajit, jotka pitäisi ottaa avosylin vastaan omaan kotiin, joita ilman muut lajit ei pärjää. Lajit, jotka osaavat kategorisoida ympäristönsä, ovat uteliaita ja kekseliäitä, joilla on hyvä muisti ja osaavat välttää konfliktia ihmisten kanssa, sopeutuvat hyvin elämään ihmisten rakentamassa ympäristössä. Miten ihminen voi muuttaa käytöstään ja ympäristöä jotta eläimien olisi mahdollisempaa elää keskellämme? Hirvet kuuluu kaupunkeihin! Ja nuo söpöt tuholaiset peurat. Peurojen perässä tulevat sudet. Susia pyörimässä kulmilla? Entä banaaanikärpäset. Kuuluuko ne keittiöön! Työryhmä: Kokoonkutsuja / valosuunnittelija -taiteilija Ainu Palmu Dramaturgi Eira Virekoski Kuvataiteilija Pasi Rauhala (Kunstventures) Tuottaja Emilia Rantalaiho Valosuunnittelija Jenni Pystynen Aikataulurunko: Vuosi 2021 Kevät: ensimmäinen noin viikon tapaaminen työryhän kesken jolloin luonnostellaan konkretian seuraava taso Yhteistyötahojen haku Syksy/talvi: toinen tapaaminen, jossa mukana ydintyöryhmän lisäksi taiteilijoita, jotka aloittavat oman työnsä ideoinnin. Vuosi 2022 Taideteosten muodostavan kokonaisuuden yksityiskohtainen suunnitelma valmistuu Taideteokset valmistuvat Vuosi 2023 Eläinten Kaupunki valmistuu Työryhmä kaipaa jo päästä tilaisuutta paneutumaan tähän vielä avoimeen hankkeeseen. Hallussamme on hataria ideoiden ituja ja haaveita, vasta konseptin raami on selkeä. Tarvitsemme resursseja yhteisen taidekäsityksen ja taiteellisen tavoitteen määrittelemiseksi ja materiaalin (katso Taustamateriaalilista) lukemiseen ja tutkimiseen ja sen pohjalta ideoiden kehittämiseen reitin kohtausten osiksi. Tulevissa työvaiheissa laajennamme työryhmää tarpeen mukaan mahdollisesti kaupunkitilan parissa työskentelevien taiteilijoiden/muotoilijoiden/tekijöiden suuntaan, kuten esimerkiksi Päivi Raivio & Daniel Bumann (RaivioBumann) Yhteyshenkilö: Ainu Palmu ainupalmu@gmail.com 0405665282 Taustamateriaalia Kirjallisuutta: Antti Koli: Helsingin muuttuva luonto Kirjeitä tulevaisuudesta, toimittanut Antti Salminen Seppo Turunen: Luonto ihmisen aikakaudella Elisabet Kolbert: Kuudes sukupuutto Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos nyt Alan Weisman: Maailma täynnä meitä Alan Weisman: Maailma ilman meitä Adam Rutheford: Luomakunnan kruunu Naomi Klein: This changes everything-capitalism vs. the climate Eva Maijer: Mistä valaat laulavat? Artikkeleita: The Guardian: Do our pets ever really love us- or do they just stick around for the food? 16.7.2019 Julrd Howard BBC: Does city living make animals smarter 17.4.2020 Chris Baraniuk GeeniVarat: Suomalaiset olivat metsästäjäkeräilijöitä pitkään, 2013, Auli Bläuer ja Juha Kantanen Suomen Ympäristö 5: Itämeren rannikko, 2018, Martina Reinikainen, Terhi Ryttäri, Tiina Kanerva, Hannele Kekäläinen, Karper Koskela, Panu Kunttu, Maija Mustasaari, Mikael von Numers, Leena Rinkieva-Kantola, Marko Sievänen, Kimmo Syrjänen Science Direct: The cognition of ´nuisance´species, tammikuu 2019, Lisa B. Barret ja Lauren A. Stanton Sivustoja: Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläilntutkimuksen seura https://ykes.org/ Multispecies Worldbuilding Lab http://multispeciesworldbuilding.com/